Lähdin kunnallispolitiikkaan aikanani, koska minusta päättäjinä oli (ja on edelleen) aivan liian vähän nuoria perheellisiä ihmisiä.  Päätöksenteko on ryhmätyötä, ja joka tasolla - niin kunnanvaltuustossa kuin eduskunnassakin, lautakunnissa ja hallituksessa - pitäisi olla mukana ihmisiä joilla on erilainen kokemuspohja.

Olen ammatiltani kätilö, olen töissä HUS:n Naistenklinikalla lapsivuodeosastolla. Ammattiyhdistystoimija olen ollut jo opiskeluajoista lähtien. Työn ja perheen yhteensovittaminen on ollut minulle tärkeä asia alusta asti. Oman perheen myötä näkemys on syventynyt ja asian tärkeys korostunut. Teen itsekin epäsäännöllistä kolmivuorotyötä ja minulla on pienet lapset. Olen ilahtuneena ollut mukana prosessissa, joka on saanut vihreitä näkymään myös ay-kentässä aiempaa enemmän. Toivon sen kehityksen jatkuvan. Vihreillä on paljon hyviä kantoja, meidän pitää vain saada myös ay-väki kuuntelemaan meitä.

Koulut ja päivähoito ovat omien lasten kautta minua kiinnostavia aiheita. Työni takia huolenaiheisiin kuuluu laajastikin ottaen terveydenhuolto. Esimerkiksi omalääkärijärjestelmää, joka sinänsä on hyvä toimintamalli, uhkaa lääkäripulan vuoksi romuttuminen. Samalla vaarantuu hoitotakuun toteutuminen. Hoitoketjut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä eivät vieläkään toimi niinkuin pitäisi.

Olen vuosien mittaan kiinnostunut monesta, ja olen aina pyrkinyt ottamaan asioista selvää laajemminkin kuin omaan napaan tuijottaen. Sosiaali- ja terveydenhuolto, kouluasiat, asuminen, perhepolitiikka, ay-toiminta jne... Olen jo monessa mukana, sillä haluan vaikuttaa asioihin. Olen Vantaan vihreiden puheenjohtaja, Vihreiden puoluehallituksen jäsen ja Tehyläisten vihreiden varapuheenjohtaja. Kunnallispolitiikassa olen ollut mukana vuodesta 1995. Kokemusta on kertynyt mm kaupunginhallituksesta. Olen tällä hetkellä varavaltuutettu ja opetuslautakunnan jäsen.

Nyt siirryn uudelle portaalle - minusta on tulossa eduskuntavaaliehdokas Uudenmaan vaalipiirissä.