Kirjoitin taannoin tunnelmistani opetuslautakunnan kokouksen jälkeen. Lähetin kommenttini myös mielipidekirjoituksena Vantaan Sanomiin. Se julkaistiinkin sitten.

Minusta politiikan teon on oltava sellaista, että aina voi jälkikäteen avoimesti sanoa mitä mieltä oli ja miksi. Eihän se tietenkään helppoa ole, kun pitää kantaa vastuu tekemistään päätöksistä. Ainakin tuntuu siltä, että joidenkin kanssatoimijoiden on helpompi mennä ryhmäpäätöksen taakse. Itse arvostan sellaista asioiden hoitoa, jossa perustellaan avoimesti tehdyt päätökset. Vaikka sitten olisin asiasta itse eri linjoilla.

Arvasin kyllä etukäteenkin, että se aiheuttaisi pahennusta. Reaktioiden voimakkuus oli minulle kuitenkin yllätys. Avoimuus ei ole kovin suosittua poliitikkojen keskuudessa näköjään. Olen ollut leikkauksen takia sairaslomalla ja en ollut kokouksessa tällä viikolla. Kuulin kuitenkin, että siellä oli oltu varsin vihaisia kirjoituksestani. En olisi saanut kertoa mitään kokouksen keskusteluista... Siellä oli puhuttu mm siitä, että suljetut kokoukset ovat salaisia, että niistä ei saa puhua... Olen asiasta hiukan eri mieltä. Minusta täytyy olla mahdollista referoida pitkästä keskustelusta moneen kertaan esiintyneitä kommentteja ja etenkin kertoa mitä mieltä itse asiasta on. En tokikaan voi kertoa, että henkilö x sanoi... Silloin pitäisi vähintään voida varmistaa, että menee sanatarkasti oikein.

Vanha sanonta sanoo, että se koira älähtää johon kalikka kalahtaa... Nyt niin taisi käydä...