Maanantaina kaupunginvaltuustossa käytin puheenvuoron Vantaan kaupungin henkilöstökertomuksesta vuodelle 2005. Pääosa kertomuksesta oli oikein mielenkiintoista ja sitä luki mielellään. Sensijaan yksi kappale ärsytti minua heti ja en vieläkään voi sitä aivan neutraalisti lukea. Tässä suora lainaus:

"Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla kyettiin vakinaistamaan 70 henkilöä lisää, kun samalla vähennettiin määräaikaisten lukua noin 150 henkilöllä."

Kysyin ja kysyn, että eivät kai ne 80 ole olleet tarpeettomia?

Eihän sen näin pitänyt mennä – en edelleenkään usko, että työ olisi vähentynyt 80 tekijän verran. Kaupungin väkiluku kasvaa ja väki myös ikääntyy nopeasti – mihin työ sosterista olisi kadonnut?

Suhteellinen vakinaisten määrä tällaisilla toimilla kasvaa hyvää vauhtia, mutta töitä meillä toimijoilla riittää, että tekijöitä on oikeassa suhteessa työhön nähden.

Varahenkilöstöt ajettiin 90-luvun laman aikaan alas lähes kaikkialta terveydenhuollosta. Nyt niitä perustetaan uudelleen, kun on havahduttu, ettei enää olekaan kymmeniä ihmisiä odottamassa kutsua töihin... Sitä mukaa, kun kilpailu työntekijöistä kiristyy, valistuneet työnantajat pohtivat oikeastikin henkilökunnan työoloja yms.

Perusteettomasti peräkkäin ketjutetut työsuhteet pitää ilman muuta vakinaistaa. Silti pätkätöistä ei eroon koskaan päästä kokonaan. On heitä (esimerkiksi opiskelijat) joille pätkätyö on mahdollisuus ja jotka eivät voi edes säännöllisesti käydä kokopäivätöissä.