Sunnuntainen Kaivokselan kirkon palo pysäytti. En ole edes koskaan siinä kirkossa käynyt, mutta silti. Tiedän sen olleen monelle rakas ja etenkin monella on siihen liittyviä muistoja, häät, ristiäiset jne. Nyt kirkko on palanut poroksi. Surullista!

Muistan vuosien takaa omia tunnelmiani, kun vanha Lieksan puukirkko paloi muistaakseni uudenvuodenaattoyönä. Se oli sähkölaitevika – oli hurja pakkaskausi menossa ja kirkkoa yritettiin pitää lämpimänä...

Kaivokselan kirkon palo on poliisin käsityksen mukaan tuhopoltto. Tuntuu vaikealta käsittää, että jälleen on saatu aikaan valtavaa tuhoa, tahallaan. Osaa tuhoista ei voida saada takaisin edes rakentamalla kirkko uudelleen.

Yhden ihmisen tulevaisuus on myös pilalla, kun hän aikanaan saa tuomion ja hirveät korvaukset maksettavakseen.

Tuhotyön kohdistuminen kirkkoon saa aikaan suuren huomion, jota tekijä ehkä halusikin. Voi olla, että se on tavallaan hätähuuto, niin äärimmäinen teko kirkon polttaminen on. Maksetaanko tällaisissa teoissa psykiatrian huonoista resursseista?
Se myös tuottaa suurta tuskaa monelle. Kirkko on rakennus joka osalle ihmisistä on pyhä ja siksi aivan erityinen rakennus.