En ole kirjoittanut pitkään aikaan blogiin. Ei kyse ole ollut siitä, ettei olisi ollut aiheita, niitä kyllä riittää! On vaan ollut vaikeaa muulta elämältä ehtiä ja jaksaa kirjoittaa. Ja sitten vielä minulle viimeaikoina kaikkein tärkeimmät omassa elämässä tapahtuneet asiat ovat olleet sellaisia, etten niistä – ainakaan vielä – ole valmis kirjoittamaan blogiin. Ehkä myöhemmin...

En ole kirjoittanut enkä edes lukenut muutamien blogiystävieni blogeja. Ikävä on kyllä välillä tullut...

Kevään tulo on ollut uskomattoman nopea. Tuntuu, että kevätkukat suorastaan räjähtävät, samoin lehdet puihin. Istutin ensimmäiset siemenet maahan aarimaalla jo reilusti huhtikuun puolella. Se oli aikaista, vaan mieli teki kokeilla. Ajattelin, että korkeintaan ne paleltuvat mutta parhaimmassa tapauksessa satoa tulee jo toukokuun lopussa...

Tänään kastelureissulla oli aivan ihanaa löytää harson alta ensimmäiset sentin korkuiset retiisin versot ja myös salaatti oli itänyt... Kasteltuani käänsin talikon kanssa  pienen alueen ja laitoin maan muutenkin valmiiksi istutusta varten. Nyt jo melkein puolet reviiristä on kevätkunnostettu. Kaikkein hauskimmat hommat kevättöistä siis odottavat, pääsee istutushommiin. Kaikista kasvimaan töistä eniten pidän kaikenlaisista sadonkorjuupuuhista.